Korukotiloita

Pari ensimmäistä asukasta haettu Oululaisesta eläintarvikeliikkeestä. Tiikeri- (Neritina natalensis) ja seepraleväkotilo (Neritina turrita) asettuu pönttöön taloksi maanantaina aamupäivällä. Ravut muuttavat vasta loppuviikosta ensiviikolla, kuljetuksen takia helpompi niin.

Siniset sukaravut ovat jo melkein sentin mittaisia, noista kasvaa aikuisina noin kahden sentin mittaisia "jättiläisiä" :) Kuvat liikkeen altaasta.

Pari kuvaa kotiloista, ne ovat jo tuommosia peukalonpään kokoisia mötkyjä. Kuvat liikkeen altaasta.

Ennen asukkaiden tuloa

Pönttö alkaa olemaan kypsä. Huomenna vielä vesiarvojen mittaus ja sitten pikkuisten kotiuttaminen uuteen ympäristöön. Tuleeko sinne kotilo tai pari, se on vielä suuri kysymysmerkki.

Akvaarioharrastuksessa asukkaiden tuonti uuteen ympäristöön on aina haastava ja huolella tehtävä toimenpide, ei kiireellä - vaan ajan kanssa. Nanoharrastuksessa vieläkin tarkempaa. Apuja löytyy netistä ja harrastajilta.

Acclimatising shrimps

Shrimps react very sensitively to extreme or sudden changes in water values, Dennerle thus recommends the following procedure in order to acclimatise shrimps gently to their new habitat: Transfer the shrimps together with the water from the transport bag to a large, clean bucket. Caution: Some shrimp varieties are good jumpers – for safety’s sake, cover the bucket with a cloth. Add 1/4 litre of aquarium water every 10-15 minutes over approx. 2  hours or use an air hose to drip-feed the water into the bucket.  The final ratio of transport water to aquarium water should be around 1:3. After acclimatising the shrimps in this way, carefully transfer them to the aquarium with a net.

Vihreät pönttöön

Tänään istutin jaavansammaleen ja anubiaksen. Poistin yhden juurakon kappaleista, jotta sain enemmän valoa kasveille ja samalla hieman avaruutta pönttöön.

Jaavansammaleet sidoin 0,12mm siimalla kiinni juurakoihin. Siima on juuri sopivan "terävää" ja leikkasin pari haavaa sormiini samalla. Anubias oli helpompi, pukkasin juuret syvälle pohjamateriaaliin ja juurakon päälle painoksi.

Suodattimen imuputken vaahtomuovia modifioin saksilla takareunasta, nyt se ei väännä tuota imuputkea vinoon ja mahdolliset tulevat ravut eivät imeydy suodattimeen.

Laitoin myös vedenparannusainetta 10ml ja 2,5ml lannoitetta. Tuota lannoitetta tuskin olisi tarvinnut, mutta laitoinpa kumminkin. Lämpötila näyttää pysähtyneen 21 asteeseen. Nyt pönttö saa kypsyä rauhassa sukarapujen tuloon saakka, seuraan vesiarvoja ja tilannetta päivittäin.

Vihreää etsimässä

Tein tänään tutkimusmatkan Oululaiseen eläintarvikeliikkeeseen. Koskaan en ole tuosta liikkeestä tyhjin käsin poistunut, aina on apu löytynyt, kuten tänäänkin.

Suunnitelma nanopöntön sisustuksesta on selvä, tarvitsen jaavansammalta kourallisen ja jotakin pientä heikossa valaistuksessa viihtyvää kasvia. Lisäksi joitakin pientarvikkeita ja vedenparannusainetta.

Nyt kasvit hankittu ja vedenparannukseen AquaSafe 250ml, tuo pullo riittää moneksi vuodeksi. Mormuskasiimaa jaavansammaleen sitomiseen kävin ostamassa paikallisesta pihimontusta. Näillä selviää seuraavaan etappiin saakka.

Mukaan nanomaailmaan

Tänään tuo vaikutti jo lupaavalta. Ilmakuplat poistin laseista pehmeällä pulloharjalla, se tuntuu olevan kelpo työkalu siistimiseen. Lämpötila oli 21 astetta, vaikka pöntössä ei lämmitintä olekaan. Seuraan kuitenkin vielä pari päivää ennen kasvien istuttamista. Ehkä toimin jonkun mielestä väärin tässä, mutta haluan tutustua tähän pönttöön ennen kasvien ja sukarapujen istuttamista.

Siinä se nyt koristaa työpöytääni, rauhallinen lirinä vain kuuluu pumpusta.

Mukaan nanomaailmaan

Tämän blogini on tarkoitus kertoa nanoakvaarion ylläpidosta, sen haasteista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta tuosta nanomaailmasta, akvaario- ja terraarioharrastusta kyllä on takana jo 80-luvulta lähtien.

Mutta itse tähän tarinaan. Olen pitkään katsellut eräässä akvaarioliikkeessä ollutta pientä sisustuelementtiä, Fluvalin 25 litraista pönttöä. Lauantaina 15.02.2014 leikilläni heitin myyjälle, että tarjoan siitä X-summan ja vien sen pois. Hän heitti heti vastatarjouksen ja sanoi sen olevan voimassa kolme minuuttia. Menin hieman häkellyksiin tuosta tarjouksesta, mutta puolisoni lupasi olla mukana ja niin tuo pönttö tarttui mukaan. Eli näin lähdin mukaan nanomaailmaan, valmistautumatta.

Miten sisustaa tuo pikkuinen pönttö. Kiertelin tutkien pohjamateriaaleja, kasveja ja erilaisia keraamisia härpäkkeitä, en löytänyt mieleistäni ratkaisua. Pidän paljon luonnon materiaaleista, mutta juurakot ja kivet vaikuttivat liian suurilta. Onneksi tuo iloinen ja ystävällinen myyjätär riensi auttamaan. Pohjalle "NatureSoil by Oliver Knott" joka sopii hyvin sukaravuille ja pieniä juurakonpaloja muutama kappale. Siispä näillä liikkeelle.

Kotia päästyä juurakot sankoon ja nenä kiinni läppärin ruutuun. Koska en ole ikinä ajatellut hankkivani mitään tuollaista, nyt piti kaivaa tietoa sopivista lajeista ja sisustuksesta. Sisustamisvinkkejä löytyikin todella paljon, siinä meni puoleen yöhön ihmetellessä. Entäs ne asukkaat siihen pönttöön, mahdollisimman kestävää ja näyttävää olla pitää. Sukarapuja, mutta millaisia? Lämpötilat ja vesiarvot tutkintaan. Oma ajatus löytyi, kirsikkasukarapuja 10 - 15 kappaleen parvi. Äkkiä yhteyksiä myyjättäreen. No, hetken ajatuksia vaihdettuamme väri vaihtuikin siniseen, Neocaridina sp. blue.

Tänään maanantaina 17.02.2014 laitoin tuon pöntön kypsymään. Kippasin pohjamateriaalin pussista pönttöön, sovittelin juurakot ja kaadoin varoen veden niiden päälle. En laittanut vielä kasveja, koska tuossa Fluvalin Edgessä ei ole lämmitintä ja haluan nähdä millaiseen lukemaan nuo lämmöt seisahtuu parissa päivässä. Kyseisessä pöntössä on kaksi halogeenilamppua ja ne lämmittävät tuota pientä vesitilavuutta jonkin verran.

Ensimmäinen haaste oli saada suodatin toimimaan. Kaadoin sen täyteen vettä. Asetin imuputken keskelle imuaukkoa, koska tuo imuputki on liikuteltava - voidaan säätää virtausta. Imuputkessa on vaahtomuovisuodatin, poistin sen koska se "väänsi" hieman imuputkea ja suodatin ei toiminut kunnolla. Tuo putki on melko heppoisesti kiinni ja nousee helposti pois imuaukon päältä. Tein tähän oman ratkaisun, pieni pala suodatinvanua imuputken ja suojakannen väliin, niin tuo näyttää pysyvän asetetussa kohdassa. Suodattimen hiljaisuus yllätti, kuitenkin vesi virtaa tehokkaasti, ainakin vielä.

Kasveiksi olen ajatellut jaavansammalta ja jotakin pientä "heinää". Mutta niistä myöhemmin.

Lisää tarinaa ja kuviakin tulee, kun pönttö pöhisee.

-vesku-