Pikkuisia öttiäisiä

Paljon on tapahtunut viimeisen päivityksen jälkeen. Rihmalevä on selätetty, ainakin toistaiseksi. Sukaravut ovat tehneet pieniä sukarapuja. Sitä, kumpaa lajia nuo pienet vaaleat ravut ovat, en vielä tiedä. Kuvia niistä on hankala saada, koska ovat noin kahden millin mittaisia vasta ja pysyvät juurakoilla ja sammaleella, paitsi ruoka-aikaan.

Tänään huomasin myös pienen kotilon, väritykseltään tuon pilkullisen kopion. Mistä tuokin on tuonne tullut, en tiedä. Mitään uutta en ole lisännyt nanopönttöön, ainoastaan parturoinut sammalta ja vaihtanut vettä pari kertaa viikossa. Yritän saada kuvia kaikista uusista pienokaisista mahdollisimman pian.

Vesiarvojen mittausta..

Pönttö ollut pari päivää ilman valoja, ainoastaan luonnonvalo on ollut valaisuna, ei kuitenkaan aurinko.

Tässä tämän päivän tuloksia.
Kokonaiskovuus (GH)  12
Karbonaattikovuus (KH)  8½
pH  7,5
Nitriitti (NO2)  <0,3 mg/l
Nitraatti (NO3) 0 mg/l
Fosfaatti (PO4)  0 mg/l
Hiilidioksidi (CO2)  8 mg/l
Happi (O2)  >8 mg/l

Rihmalevän kasvu on ainakin silmämääräisesti pysähtynyt, mutta vaikea tuosta on sanoa vielä. Yritän kerätä tuota tikulla "hattaraksi", jotta tuo näkyvä levä häviäisi. Aika näyttää, miten onnistun.

Jos jollakin on tietoa noista vesiarvoista ja niiden vaikutuksesta rapujen hyvinvoinnille tai tuon levän kasvulle, niin saa kommentoida.

Testaukseen mulla on ihan tuollainen jokaisen akvaarioharrastajan perussetti; Tetra WaterTestSetPlus.

Rihmalevää..

Tilanne nanopöntössä pysynyt vakiona ja ravut elossa.  Eilen ilmaantui auringonpaisteen takia ekat murheet, oli muutama melkein näkymätön harmaa "hius". Tänään tuo oli jo huomattavasti vahvempi kasvusto. Pari kuvaa alla.

Toistaiseksi pönttö saa pimeäkäsittelyä. Vesiarvot hyvät, ei ravinnekuormitusta eikä muutakaan vastaavaa murhetta. Puutikulla pyörittelin noista karvoista hattaratikun ja tilanne helpotti visuaalisesti. Olisiko jollakulla neuvoja tilanteen hoitamiseen?

Ekat murheet

Tänään sitten löytyi kaksi ensimmäistä kuollutta navy blueta. Imaisin vainajat pois pöntöstä ja mittasin vesiarvot, ne olivat mittausten mukaan hyvät. Pari oli myös luonut kuorensa, ne jätin ravuille uusiokäyttöön. Muut sukaravut näyttävät kirkkailta ja liikkuvat paljon.

Lämpötila vakiintunut 22 asteeseen ja pönttö on kirkas :)

Videoiden siirto ei jostakin tuntemattomasta syystä onnistunut, yritän myöhemmin uudelleen.

Sukaravuista

Siniset ovat aamuisin liikkeellä jonkin aikaa, mutta piilottelevat muuten juurakon varjoissa. Väri näillä pikkuisilla on muuttunut nätiksi tumman siniseksi. Kirsikat taas ovat koko ajan näkyvillä ja liikkeellä, tonkivat pohjaa minkä ehtivät. Niidenkin värit ovat kirkastuneet.

Suodattimen virtaus on melko voimakas, vaikka olen säätänyt sitä hitaammalle. Pohjamateriaali hieman pyörii tuon "kosken" alla ja siihen on muodostunut kuoppa.

Vettä olen vaihtanut noin 2 desilitraa per päivä, samalla kun siistin pohjalta syömättömät ruokapelletit (saavat noin 3 - 5 pellettiä päivässä). Joku kertoi, että hyvä vaihtoväli olisi kerran viikossa 3-5 litraa, mutta mielestäni veden laatu muuttuu liiaksi. Netistä olen löytänyt monenlaisia ohjeita ja tällä tyylillä nyt mennään.

Videota pikkuisista tulee, kun saan kunnollista materiaalia.

Sukaravut ja kotilot pöntössä

Viikko meni, että hujahti. Kotilot ovat kotiutuneet pönttöön hyvin, ne viilettävät pitkin poikin pohjaa, juurakoita ja laseja. Ruokana spirulinaa (Tropical Super Spirulina Forte Mini Sticks) ja kuoren kasvatukseen seepiansuomun paloja.

Sukaravut ovat myös asettuneet. 10 kappaletta navy blue (Neocaridina sp. "Navy Blue") ja 5 kappaletta kirsikkasukarapua (Neocaridina heteropoda var. "Red Cherry"). Siniset ovat vähän ujoja ja tuntuvat piilottelevan, mutta kirsikkasukaravut ovat hyvin liikkuvia ja esillä koko ajan. Ruokana sukaravuille tarkoitettuja nanopellettejä (Sera Shrimps Natural).

Asensin nanolämmittimen ja söpön pikkuisen lämpömittarin. Lämmittimessä ei ole mitään säätömahdollisuutta, mutta sen on tarkoitus pitää tuo vesimäärä noin 20 -25 asteisena. Lämpötila oli ennen asennusta vakiintunut 21 asteeseen, näemme myöhemmin miten tuo lämmitin vaikuttaa.

Leväkotiloiden ja sukarapujen suku on todella laaja, ja leväkotiloiden suomenkieliset nimitykset vaihtelevat paljon. Tiettyjen kotiloiden nimiä käytetään näemmä ristikkäin. Olen kiitollinen, jos jollakin lukijalla on tarkempaa selvyyttä asiaan ja kommentoi kuvien lajeja.

 Tiikerikotilo (Neritina natalensis) viilettämässä pitkin lasia

Kolme navy blueta juurakon päällä, yksi kirsikkasukarapu pohjalla ja seepraleväkotilo jaavansammeleen alla piilossa.

Navy blue maastoutuneena etualalla, pari kirsikkasukarapua ja anubiaksen alla piilottelee tiikerikotilo.

Tiikerikotilo (Neritina natalensis) ja seepraleväkotilo (Neritina turrita) juurakon päällä.

Korukotiloita

Pari ensimmäistä asukasta haettu Oululaisesta eläintarvikeliikkeestä. Tiikeri- (Neritina natalensis) ja seepraleväkotilo (Neritina turrita) asettuu pönttöön taloksi maanantaina aamupäivällä. Ravut muuttavat vasta loppuviikosta ensiviikolla, kuljetuksen takia helpompi niin.

Siniset sukaravut ovat jo melkein sentin mittaisia, noista kasvaa aikuisina noin kahden sentin mittaisia "jättiläisiä" :) Kuvat liikkeen altaasta.

Pari kuvaa kotiloista, ne ovat jo tuommosia peukalonpään kokoisia mötkyjä. Kuvat liikkeen altaasta.

Ennen asukkaiden tuloa

Pönttö alkaa olemaan kypsä. Huomenna vielä vesiarvojen mittaus ja sitten pikkuisten kotiuttaminen uuteen ympäristöön. Tuleeko sinne kotilo tai pari, se on vielä suuri kysymysmerkki.

Akvaarioharrastuksessa asukkaiden tuonti uuteen ympäristöön on aina haastava ja huolella tehtävä toimenpide, ei kiireellä - vaan ajan kanssa. Nanoharrastuksessa vieläkin tarkempaa. Apuja löytyy netistä ja harrastajilta.

Acclimatising shrimps

Shrimps react very sensitively to extreme or sudden changes in water values, Dennerle thus recommends the following procedure in order to acclimatise shrimps gently to their new habitat: Transfer the shrimps together with the water from the transport bag to a large, clean bucket. Caution: Some shrimp varieties are good jumpers – for safety’s sake, cover the bucket with a cloth. Add 1/4 litre of aquarium water every 10-15 minutes over approx. 2  hours or use an air hose to drip-feed the water into the bucket.  The final ratio of transport water to aquarium water should be around 1:3. After acclimatising the shrimps in this way, carefully transfer them to the aquarium with a net.

Vihreät pönttöön

Tänään istutin jaavansammaleen ja anubiaksen. Poistin yhden juurakon kappaleista, jotta sain enemmän valoa kasveille ja samalla hieman avaruutta pönttöön.

Jaavansammaleet sidoin 0,12mm siimalla kiinni juurakoihin. Siima on juuri sopivan "terävää" ja leikkasin pari haavaa sormiini samalla. Anubias oli helpompi, pukkasin juuret syvälle pohjamateriaaliin ja juurakon päälle painoksi.

Suodattimen imuputken vaahtomuovia modifioin saksilla takareunasta, nyt se ei väännä tuota imuputkea vinoon ja mahdolliset tulevat ravut eivät imeydy suodattimeen.

Laitoin myös vedenparannusainetta 10ml ja 2,5ml lannoitetta. Tuota lannoitetta tuskin olisi tarvinnut, mutta laitoinpa kumminkin. Lämpötila näyttää pysähtyneen 21 asteeseen. Nyt pönttö saa kypsyä rauhassa sukarapujen tuloon saakka, seuraan vesiarvoja ja tilannetta päivittäin.

Vihreää etsimässä

Tein tänään tutkimusmatkan Oululaiseen eläintarvikeliikkeeseen. Koskaan en ole tuosta liikkeestä tyhjin käsin poistunut, aina on apu löytynyt, kuten tänäänkin.

Suunnitelma nanopöntön sisustuksesta on selvä, tarvitsen jaavansammalta kourallisen ja jotakin pientä heikossa valaistuksessa viihtyvää kasvia. Lisäksi joitakin pientarvikkeita ja vedenparannusainetta.

Nyt kasvit hankittu ja vedenparannukseen AquaSafe 250ml, tuo pullo riittää moneksi vuodeksi. Mormuskasiimaa jaavansammaleen sitomiseen kävin ostamassa paikallisesta pihimontusta. Näillä selviää seuraavaan etappiin saakka.

Mukaan nanomaailmaan

Tänään tuo vaikutti jo lupaavalta. Ilmakuplat poistin laseista pehmeällä pulloharjalla, se tuntuu olevan kelpo työkalu siistimiseen. Lämpötila oli 21 astetta, vaikka pöntössä ei lämmitintä olekaan. Seuraan kuitenkin vielä pari päivää ennen kasvien istuttamista. Ehkä toimin jonkun mielestä väärin tässä, mutta haluan tutustua tähän pönttöön ennen kasvien ja sukarapujen istuttamista.

Siinä se nyt koristaa työpöytääni, rauhallinen lirinä vain kuuluu pumpusta.

Mukaan nanomaailmaan

Tämän blogini on tarkoitus kertoa nanoakvaarion ylläpidosta, sen haasteista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta tuosta nanomaailmasta, akvaario- ja terraarioharrastusta kyllä on takana jo 80-luvulta lähtien.

Mutta itse tähän tarinaan. Olen pitkään katsellut eräässä akvaarioliikkeessä ollutta pientä sisustuelementtiä, Fluvalin 25 litraista pönttöä. Lauantaina 15.02.2014 leikilläni heitin myyjälle, että tarjoan siitä X-summan ja vien sen pois. Hän heitti heti vastatarjouksen ja sanoi sen olevan voimassa kolme minuuttia. Menin hieman häkellyksiin tuosta tarjouksesta, mutta puolisoni lupasi olla mukana ja niin tuo pönttö tarttui mukaan. Eli näin lähdin mukaan nanomaailmaan, valmistautumatta.

Miten sisustaa tuo pikkuinen pönttö. Kiertelin tutkien pohjamateriaaleja, kasveja ja erilaisia keraamisia härpäkkeitä, en löytänyt mieleistäni ratkaisua. Pidän paljon luonnon materiaaleista, mutta juurakot ja kivet vaikuttivat liian suurilta. Onneksi tuo iloinen ja ystävällinen myyjätär riensi auttamaan. Pohjalle "NatureSoil by Oliver Knott" joka sopii hyvin sukaravuille ja pieniä juurakonpaloja muutama kappale. Siispä näillä liikkeelle.

Kotia päästyä juurakot sankoon ja nenä kiinni läppärin ruutuun. Koska en ole ikinä ajatellut hankkivani mitään tuollaista, nyt piti kaivaa tietoa sopivista lajeista ja sisustuksesta. Sisustamisvinkkejä löytyikin todella paljon, siinä meni puoleen yöhön ihmetellessä. Entäs ne asukkaat siihen pönttöön, mahdollisimman kestävää ja näyttävää olla pitää. Sukarapuja, mutta millaisia? Lämpötilat ja vesiarvot tutkintaan. Oma ajatus löytyi, kirsikkasukarapuja 10 - 15 kappaleen parvi. Äkkiä yhteyksiä myyjättäreen. No, hetken ajatuksia vaihdettuamme väri vaihtuikin siniseen, Neocaridina sp. blue.

Tänään maanantaina 17.02.2014 laitoin tuon pöntön kypsymään. Kippasin pohjamateriaalin pussista pönttöön, sovittelin juurakot ja kaadoin varoen veden niiden päälle. En laittanut vielä kasveja, koska tuossa Fluvalin Edgessä ei ole lämmitintä ja haluan nähdä millaiseen lukemaan nuo lämmöt seisahtuu parissa päivässä. Kyseisessä pöntössä on kaksi halogeenilamppua ja ne lämmittävät tuota pientä vesitilavuutta jonkin verran.

Ensimmäinen haaste oli saada suodatin toimimaan. Kaadoin sen täyteen vettä. Asetin imuputken keskelle imuaukkoa, koska tuo imuputki on liikuteltava - voidaan säätää virtausta. Imuputkessa on vaahtomuovisuodatin, poistin sen koska se "väänsi" hieman imuputkea ja suodatin ei toiminut kunnolla. Tuo putki on melko heppoisesti kiinni ja nousee helposti pois imuaukon päältä. Tein tähän oman ratkaisun, pieni pala suodatinvanua imuputken ja suojakannen väliin, niin tuo näyttää pysyvän asetetussa kohdassa. Suodattimen hiljaisuus yllätti, kuitenkin vesi virtaa tehokkaasti, ainakin vielä.

Kasveiksi olen ajatellut jaavansammalta ja jotakin pientä "heinää". Mutta niistä myöhemmin.

Lisää tarinaa ja kuviakin tulee, kun pönttö pöhisee.

-vesku-